Joulukalenterin luukku 1

On jo joulukuu! Kylläpäs se aika kulkee nopeasti... Katsotaanko mitä ystävillämme on sanottavana?

"Joulu! Joulu! Joko on joulu?" Kutka rallatteli juostessaan iloisesti keittiöön suklaajoulukalenterinsa avaamisen jälkeen.
"No ei nyt sentään ihan vielä. Melkein neljä viikkoa vielä", Reb kertoi väsyneenä herättyään Kutkan iloiseen lallatteluun.
"Mutta kun minä haluan jo joululahjoja!" Kutka marmatti.
"Et sinä niitä vielä saa. Mutta onneksi on joulukalenteri josta voi joka päivä ottaa hieman suklaata."
"Totta!"
"Muistatko vielä kirjaprojektini?"
"Minkä projektin?"
"Eli et. Aloitin viime talvena kirjoittamaan kirjaa Joulun taikaa. Sain sen muutama päivä sitten valmiiksi. Haluatko kuulla otteen ensimmäisestä luvusta?"
"Vaikka. Haittaako jos samalla hieman kolistelen näiden aamupalatarvikkeiden kanssa?"
"Ei haittaa! Mutta luku yksi:

Mikä joulu on? 

Joulusta voi ajatella monin tavoin. Toiselle joulu on vuoden ikävintä aikaa, kun pitää tehdä ruoat, siivota ja huolehtia kaikesta. Jollekin joulu sen sijaan on vuoden paras aika. Todellisuudessa joulu ei ole kumpaakaan! Se koostuu joulun taiasta, lumen kiillosta ja omista ajatuksista. Jos kukaan ei ajattele positiivisesti, ei tule joulua."

"Kuulostaapa hienolta! Kuinka monta lukua kirjassasi on?"

"Lukuja on 24, niin voi vaikkapa lukea halutessaan sitä vähän joulukalenterinomaisesti."

"Voisitko lukea minulle joka päivä tuollaisen pienen pätkän? Se voisi olla mukavaa."

"Mistä täällä höpistään?" Elina saapui keittiöön.

"Juttelemme Rebin kirjasta", Kutka kertoi.

"Kirjasta?" Elina ihmetteli.

"Kirjastani Joulun taikaa", Reb selitti.

"Ai siitä! Totta kai minä sen muistan. Nyt käyn kuitenkin nopeasti puutarhahuoneessa, odottakaa hetki!", Elina sanoi ja poistui.

"Miksi hän tuonne pihalle kylmään haluaisi mennä?" Reb ihmetteli katsoessaan Elinan kävelevän pihalla pakkasessa.

"Ota noista hiiristä nyt sitten selvää. Eilen piti laittaa Elinan huoneeseen takkaan tuli, ja nyt ihan suin päin pakkaseen", Kutkakin päivitteli.

Elina avasi puutarhahuoneen oven ja asteli pöydän luo. Pöydällä hänellä oli kolme kukkaruukkua, joissa jokaisessa oli eri "kasvi". Yksikään kasveista ei ollut oikea kasvi, vaan kaikki olivat Elinan itse askartelemia ja ompelemia tekokasveja. Ensimmäisessä ruukussa oli Diimahentus Elinadus, Elinan itse nimeämä kukka. Taimi oli varresta vihreä ja tehty virkkaamalla. Toisessa ruukussa oli Rottatus Kutkutkatkat, joka oli harmaa, kartongista ja kiiltokuvista koostettu taimi. Viimeisessä ruukussa kasvoi Bergens Rebiadus, joka oli puolestaan ruskea ja tehty huovuttamalla. Siihen oli myös liimattu erilaisia koristeita, kuten kuvioleikkurilla leikattuja perhosia.

Nämä kolme taimea olivat Elinan joulukukat, joita hän oli päättänyt joka päivä hieman uudistaa. Nyt ne olivat vasta taimia, mutta tulevan kuukauden kuluessa Elina muokkaisi niistä isompia.

Elinalla onkin mielenkiintoinen jouluprojekti! Joka päivä Rebin kirjasta luetaan ote yhdestä luvusta. Huomisen luku käsittelee lunta!

Kiitos kun seuraat blogiani ja joulukalenteriani! Myös Elina, Kutka, Reb, Aliisa ja muut lukuisat henkilöt kiittävät!