sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Saaristoseikkailu: Aliisa Höglandissa

Pienen tauon jälkeen Aliisa herättää blogin henkiin! Tässä Saaristoseikkailun osassa Aliisa on Höglandissa, liittykäämme hänen seuraansa!

Tervehdys Höglandista!

Tienviittoja seuraamalla löytää
oikean paikan helposti.

Mars matkaan!

Korkealta kalliolta oli upeat maisemat.

Kalliolta pääsi laskeutumaan alas rannalle.

Nyt ei kuitenkaan ollut uinnin aika, vaan matkaa
oli vielä kuljettavana!

Välissä toki piti pysähtyä ihastelemaan upeita maisemia!

Määränpää on löytynyt:

nimittäin näköalatorni!

Portaat kyllä oli mitoitettu huonosti,
eihän niitä päässyt edes kulkemaan!

Torniin päästessä porrasonglemat palkittiin:


Högland on kansallispuistoaluetta.

Infokyltissä kehotetaan pitämään saaristo siistinä ja
sen me teemme, eikö niin?

Vesi oli niin kirkasta ja matalaa, etten voinut vastustaa kiusausta
mennä kahlaamaan!


Kaikki hauska loppuu aikanaan, ja niin myös tämä reissu oli
aika päättää.

Hei, hei, Högland! Tulen vielä käymään!

Kiitos kun luit tämän postauksen ja vielä kerran pahoittelut pitkästä tauosta. Lähiviikkoina on luvassa paljon blogitekstejä korvaamaan talvitaukoa, joten ei hätää!

PS: Elina, Kutka ja Reb saapuvat myös kesäkuun aikana blogiin!

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Kesäloma!

Näin alkuun pahoittelut siitä, että Vuodenaikojen Vartijat ovat olleet pitkällä tauolla koko alkuvuoden. Nyt on kuitenkin aika kesälle ja uusille postauksille!

Kesäloman aikana Aliisa on erityisesti mukana, mutta myös muita toki löytyy. Vielä ei mitään voi sanoa varmaksi, mutta Aliisan Saaristoseikkailu ainakin jatkuu!

Toivottavasti pysyt mukana lukemassa blogia jatkossakin tauosta huolimatta!

tiistai 31. maaliskuuta 2020

Vuodenaikojen Vartijat 5 vuotta!

Kyllä, luit aivan oikein!

Vuodenaikojen Vartijat on tänään täyttänyt viisi vuotta. Matka tänne on ollut huikea, ja on uskomatonta, että blogi on yhä toiminnassa näin monen vuoden jälkeen. Toivon, että saamme nauttia sinun lukuseurastasi täällä vielä kauan. Otetaan tässä välissä pieni katsaus blogin henkilöihin!

Aliisa-Sofia on blogin alkuperäinen päähenkilö, joka perusti blogin 31.3.2015. Hän on siitä asti ollut aina mukana. 
"Yhdessä voitamme mitä vain, ja sen ansiosta olemme päässeet näin pitkälle vuosien varrella."


Kutka Råtta teki ensiesiintymisensä yhdessä Elinan kanssa 17.10.2016 ja liittyi saman tien päähenkilölistaan Aliisan kanssa. Hän on vieläkin aktiivisesti mukana blogissa.
"Muistan, kun ensimmäisen kerran tulin blogiin. Uudet tuttavuudet jännittivät, joten tulin yhdessä Elinan kanssa."


Kuten jo aikaisemmin mainitsin, Elina saapui blogiin lokakuussa 2016. Hänestä on tullut selvästi vakituinen jäsen Aliisan, Kutka ja muiden joukkoon.
"Blogista on tullut minulle todella tärkeä, enkä osaisi kuvitella elämääni ilman sitä."


Alla olevassa kuvassa pöydän vasemmalla puolella näkyy Sini-siili, mutta häntä ei tämän joulukalenterin (2015) jälkeen ole nähty blogissa.


Reb liittyi seuraan vasta, kun Elina ja Kutka olivat muuttamassa pois asunnostaan, jossa he olivat asuneet Aliisan kanssa. Tammikuussa 2017 ensiesiintymisen jälkeen, hänestäkin on vakiintunut tuttu jäsen Vuodenaikojen Vartijoihin.
"Tulin blogiin ilman minkäänlaista esittelyä. Uuden vuoden postauksessa saatettiin minusta hieman mainita, mutta oikeastaan astelin vain blogiin ja sinne jäin."


Tässä kuvassa Aliisan vierellä istuu Lissu-lammas, jonka hän löysi Ruotsista helmikuussa 2017. Hänen blogivierailunsa ovat jääneet vähäisiksi, mutta hän on silti päässyt Aliisan mukana niin joulukalentereihin kuin Tallinnaankin.
"Olen ollut blogissa vain vähän, mutta olen silti päässyt katselemaan sivusta, kuinka se toimii. Blogi on kehittynyt valtavasti viiden vuoden aikana!"


Tämä kuva on napattu joulukalenterista 2017 ja siinä istuu Sonja-niminen jääkarhu. Hän ei ole paljoa blogissa ollut, mutta on silti tainnut melkein vakiintua julukalenterivieraaksi.
"Mielestäni blogin tekteissä on kiva olla mukana, mutta vietän ison osan vuodesta Lapissa tai Norjassa, joten en aina pääse mukaan."


Tämä tässä on Lumi. Hän on tehnyt vain muutaman vierailun blogissa, muun muassa joulukalenterissa 2017. 


Laventeli "Luppis" Laventelipuskan ensiesiintyminen oli  Aliisa Tallinnassa-postauksessa 2018. Hän on sen jälkeen tehnyt ainoastaan yhden esiintymisen joulukalenterissa 2018.


Severus Råtta on Kutkan isä, mutta hän ei paljoa ole vieraillut blogissa kiireisen työnsä takia. Silti hän pääsi vuonna 2019 viettämään joulua yhdessä Vuodenaikojen Vartijoiden kanssa.
"Olen iloinen, että poikani Kutka on saanut itselleen ystäväpiirin ja päässyt mukaan tällaiseen toimintaan."


 Musor eli Musse on Kutkan pikkuveli, jota ei paljoa ole blogissa nähty. Hänestä ei ole lähes laisinkaan valokuvia, mutta muutaman kerran hänet on nähty vierailemassa, usein Severuksen kanssa.


Ossi on Elinan serkku ja lähes ainoa sukulainen, johon hänellä on vielä hyvät välit. Ossi on vieraillut useasti blogissa, usein talvisissa maisemissa.
"Mielestäni Elinalla on mukava porukka ympärillään ja hän on päässyt mukaan moneen erilaiseen hauskaan toimintaan. Itsekin olen saanut nauttia mm. Linnanmäen ja Teijon retkistä."


Nyt kun kaikki blogin henkilöt ovat saaeet puhua, voin vain sanoa muutaman sanasen itse:

Mielestäni on huikeaa, kuinka kauan olen jaksanut ylläpitää tätä blogia. Blogin henkilöistä on tullut minulle tuttuja ja valokuvaus- ja kirjoitusharrastukseni pääsevät valloilleen. Olen kehittynyt blogin ansiosta hurjasti erityisesti kirjoittamisessa ja minulle on ollut ilo tehdä tätä näin kauan.
Toivon, että sinä, hyvä lukija, jaksat vielä käydä katselemassa valokuviani ja lukemassa tekstejäni.

Kiitos paljon ja nähdään pian uudelleen!

  

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Hyvä uutta vuotta 2020!

Hyvää uutta vuotta ja uutta vuosikymmentä!

Vuosi on vaihtunut, samoin vuosikymmen. Uudenvuodenlupauksia Vuodenaikojen Vartijat eivät tee, mutta käyn nyt läpi menneen vuosikymmenen tapahtumat:

2015
- Aliisa perustaa blogin
- Kutka ja Elina saapuvat
- Joulukalenterissa kolmikko auttaa muita jouluvalmisteluissa

2016
- tauko

2017
- Kutka, Reb ja Elina muuttavat
- Rebin elämäntarina
- Joulukalenterissa Elina katoaa
- ensimmäinen Aliisan joulutarina, jossa Rebian ja Kutkasian ovat kadottaneet joulutunnelman

2018
- Elinan elämäntarina
- blogin sadas teksti julkaistu
- Kutka saa silmälasit
- Syysjännäri, jossa Sotku Ry yrittää saastuttaa Suomen
- Joulukalenterissa Joulu katoaa Korvatunturilta
- Aliisan joulutarinassa Korvatunturille on soluttautunut valepukki

2019
- Kutkan elämäntarina
- Saaristoseikkailu
- Joulukalenterissa Sotku Ry on jälleen vauhdissa
- Aliisan joulutarinassa ihmiset sabotoivat Korvatunturin toimintaa

Lopuksi vielä muutama kuva vuosikymmenen varrelta! Voit klikata kuvatekstiä päästäksesi lukemaan postauksen.

Hei kaikille!

Kun ei voi liukua liukurilla, niin sitten soudetaan

Kesäretki saaristomökillä

Luukku 7

Kesäisissä tunnelmissa mökillä

Joulukalenterin luukku 1


Saaristoseikkailu: Dahlskärin luontolenkki

Luukku 9

 Ihanaa uutta vuotta ja vuosikymmentä!
 


tiistai 24. joulukuuta 2019

Aliisan joulutarina, osa 5

Joulupukki käski joulumuoria tarkistuttamaan Yule-tontun huoneen ja tavarat. Mitäköhän hän oli huomannut lokitiedoissa?

"Mitä sait selville, muori?" joulupukki kysyi istuessaan aamupalapuurolla.
"Manteli!" joku tonttu huudahti innoissaan väliin toisesta pöydästä ja kaikki hurrasivat.
"Mitä sanoit? En oikein saanut selvää", muori pyysi toistamaan.
"Että mitä sait selville Yulen huoneesta ja tavaroista?" pukki kysyi uudelleen.
"Hänellä on sitä mitä epäilit. En tiedä, miksi hän oli ottanut sitä", muori päivitteli.
"Jouluntuoksu on vaarallinen aina. Se aiheuttaa vahinkoa sekä ympäristölle että tontulle itselleen. En ymmärrä, miksi joku haluaisi saada tontun niin sekaisin, että hän tuhoaisi kaiken jouluun liittyvän ympäriltään. Kukaan tonttu ei pysty edes koskemaan pulloon, ellei ole jo valmiiksi tuoksun vaikutuksen alaisena, sillä se on niin voimakasta. Joku on siis pakottanut hänet juomaan sitä."
"Mutta kuka olisi voinut sortua niin halpamaiseen temppuun?"
"Kuka tahansa, joka haluaa pilata joulun. Minulla onkin jo epäilty valmiina."
"Kuka?"
"Noin kaksi viikkoa sitten tänne saapui kaksi ihmistä. Ihmettelin jo, miten he olivat oikein löytäneet tänne, mutta ilmeisesti he olivat vain seuranneet jotakuta tontuistani. He käyttäytyivät hieman oudosti ja pyysivät päästä tänne töihin. Tein muutaman testin ja päätin sen jälkeen ottaa heidät töihin."
"Ihmiset Korvatunturille? Miksi et ole kertonut minulle?"
"Odota nyt, muori kulta. Otin ihmiset töihin lelupajalle. Tontut aluksi kauhistelivat sitä ja olivat yhtä hämmentyneitä kuin minäkin, mutta pian me kaikki totuimme. Ihmiset tekivät oikein hyvää jälkeä, kunnes eräänä päivänä he saapuivat myöhässä töihin. Se ei ole ollenkaan tonttujen tapaista, mutta he eivät olleetkaan tonttuja. Samaisena päivänä he ja Yule olivat ylitöissä. Ylityöt eivät ole ollenkaan tonttujen tapaisia, mutta he eivät olleetkaan tonttuja."
"Paitsi Yule! Hän oli tonttu!"
"Niin... Sitä aloin juuri pohtia. Minun pitää mennä jututtamaan Klausia ja Klaaraa", pukki sanoi, nousi pöydästä ja riensi kohti kerrosta -2.

Alhaalla ollessaan pukki koputti tonttujen makuuhuoneiden viereen rakennetun ihmiskokoisen huoneen oveen. Oven avasivat ihmiset Klaus ja Klaara. Ohikulkevat tontut katsoivat heitä kummeksuen kunnes joulupukki astui sisään. Pukki aloitti tiukan läpikäynnin heidän huoneessaan ja käski Klausia ja Klaaraa väistymään.
"Mitä oikein etsit, joulupukki?" Klaara kysyi kummissaan.
"Jos kertoisin, tietäisitte paljastuneenne", pukki tokaisi ja Klaus ja Klaara katsoivat toisiaan peloissaan.
"Miten niin, pukki?" Klaara kysyi mukamas ihmetellen, vaikka hän kyllä tiesi, mistä pukki puhui.
"Selittäkää tämä", pukki sanoi ankarasti ja nosti sängyn alta pullollisen Jouluntuoksua. Klaus ja Klaara katsoivat häntä paljastuneena. "Selittäkää!"
"Emme tiedä, miten se on sinne päätynyt", Klaus yritti puolustaa.
"Mitenköhän on mahdollista, että Yule on lampsinut sisään tullista tämän pullon kanssa, jos hän ei edes voisi koskea siihen ilman, että on jo valmiiksi nauttinut sitä? Tiedätte, kuinka vaarallista Jouluntuoksu on tontuille!" pukki huusi.
"Mutta joulupuk-" Klaara yritti.
"Te saatte potkut! Ja vielä pahempaa, te nimittäin joudutte todennäköisesti vankilaan! Joulupukkia uskotaan, kun tullaan tällaisiin asioihin. Te kaksi saatte maksaa karvaasti" pukki sanoi niin, että ette kyllä uskoisi hänen olevan oikea, lempeä pukki. "Menkää ulos täältä ja kävelkää kanssani toimistooni."

Kun ikävä välikohtaus oli saatu selvitettyä, oli joulujuhlien aika. Muori oli valmistellut ruoat ja kaikki tontut olivat häntä siinä auttaneet. Koristelutkin oli hoidettu yhdessä. Jouluntuoksua juonut Yule saatiin parannettua salaisella vastalääkkeellä ja hän yhtyi samassa yhtä iloiseen joulunjuhlintaan kuin kaikki muutkin tontut.
Kun koko Korvatunturin väki saatiin (Klausia ja Klaaraa lukuunottamatta) suureen ruokasaliin, alkoi iloinen puheensorina ja jouluruokailu.
"Kuunnelkaapa hetki, tonttuseni", pukki huudahti nousten seisomaan. "On tullut minun aikani lähteä lahjojenjakokierrokselle. Pitäkää unohtumaton joulujuhla, erityisesti sinä Yule, älkääkä lopettako, ennen kuin minäkin olen päässyt mukaan. Minulla ei kuitenkaan mene kauaa, onhan mukanani ajanpysäytin. Nähdään, tontut!"
Pukki käveli tyynesti kohti rekeään, nousi siihen istumaan ja huudahti:
"Matkaan Petteri! Matkaan Ailu! Matkaan Suivakka, Mutsikki, Valko, Tilkku, Sipsu, Täpy, Pyry Turpo, Kipinä, Maskotti, Saukki ja Poku! Noustaan ilmaan ja jaetaan jouluiloa kaikille maailman lapsille ja aikuisille, naisille ja miehille, tontuille ja ihmisille, revontulille ja tähdille, sekä jokaiselle muulle, joka maan päällä on! Hyvää joulua!"

Eikös tuon voisi sanoa ihan isoonkin ääneen? N! Y! T! NYT!

Hyvää joulua!

Joulun taikaa-kirjaotteet (Rebin kirja)

1. Mikä joulu on?
Joulusta voi ajatella monin tavoin. Toiselle joulu on vuoden ikävintä aikaa, kun pitää tehdä ruoat, siivota ja huolehtia kaikesta. Jollekin joulu sen sijaan on vuoden paras aika. Todellisuudessa joulu ei ole kumpaakaan! Se koostuu joulun taiasta, lumen kiillosta ja omista ajatuksista. Jos kukaan ei ajattele positiivisesti, ei tule joulua. 

2. Lumi peittää maan
Oletko koskaan miettinyt, mitä lumi oikeastaan on? Sehän on vettä, erilaisessa olomuodossa vain. Lumi tekee maasta valkean ja tuo talven tuntua. Millaista olisikin talvi ilman lunta? Ei ainakaan talvea. Lumen kimmellys aamuauringon noustessa on niin ihanaa, etten siitä voisi luopua.

3. Joulun pieniä merkkejä
Jos olet joskus pohtinut mistä joulun tunnistaa, olet varmaankin keksinyt monia asioita? Piparkakut, lumi, joulukoristeet... Mutta on olemassa paljon sellaisia asioita, joita et ehkä ole osannut ajatellakaan! Kun näet tontun ikkunassa (harvinaista kylläkin), on joulu lähellä. Joulun tuoksustakaan et voi erehtyä!

4. Joulukoristeiden aika
Ainahan sitä pitää hieman koristella tunnelman vuoksi, eikö? Mitä juuri sinä laitat ikkunalaudalle? Entä olohuoneen pöydälle? Annan pikaisen koristeluvinkin: älä laita joka vuosi samaa olkipukkia samaan nurkkaan! Vaihda sen paikkaa! Tee samoin muille koristeille, jotta syntyy vaihtelua.

5. Kuusenkoristelun teoriaa
Todennäköisesti yleisin joulukoriste on joulukuusi. Toisilla on pieni ja muovinen, toisilla suuri metsästä haettu. Puun aitoudella ei kuitenkaan ole väliä kun puhutaan koristelusta! Joulukuusen pallot ovat yleisiä koristeita, entä vaikkapa roikkuvat patsaat? Koristeletko kuusen värikkäillä nauhoilla, voisitko silloi virkata ne itse? 

6. Aika miettiä lahjoja!
Yksi joulunajan pahimmista ongelmista on lahjat. Mummit ja kummit, serkut ja siskot, kaikki tarvitsevat lahjan! Mitä aikaisemmin lahjat hankkii, sitä todennäköisemmin säästyy jouluruuhkilta. Suosittelen pikaista pistäytymistä jo näin kuun alussa!

7. Jouluruoan perinteitä
Perinteisiin suomalaisiin jouluruokiin kuuluvat ehdottomasti erilaiset laatikot, kuten peruna- ja porkkanalaatikko. Myös rosolli ja kalaruoat ovat aina kuuluneet pöytään. Mitä sinun kotonasi syödään?

8. Joulutorttuja
Joulutorttujen leivonta kuuluu monen joulunviettoon olennaisesti. Kukaan ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, mistä joulutorttu pohjautuu. Mitä se sinun mielestäsi muistuttaa? Vai ehkä sen alkuperä ei sinua kiinnosta, syöt vain!

10. Joulukinkku pöytään?
Joulukinkku on olennainen jouluruokaperinne. Reilu vuosisata sitten syötiin vielä lammasta, sillä sianlihaa ei ollut niin hyvin saatavilla. Nykyään kuitenkin komea lihamötikkä seisoo keskellä hyvinkin monen ihmisen, rotan, hiiren ja muun eläimen joulupöytää.

9. Piparkakkujen oikeaoppinen leivonta
Olet varmasti joskus leiponut pipareita. Tiedätkö kuitenkaan, miten niitä kuuluu oikeasti leipoa? Tässä kuvallinen ohje: (klikkaa tästä).

11. Kynttilät jouluna
Sytytätkö sinä usein jouluna kynttilöitä? Entä teetkö vanhoista kynttilöistä uusia? Kynttilät luovat mukavaa tunnelmaa ja antavat lämmintä valoa. Myös haudoille käydään usein sytyttämässä kynttilöitä. Kuinka monta kynttilää olet jo sytyttänyt?

12. Joulukuusenhakua
Joulukuusta hakiessa kannattaa pohtia sen paikkaa. Jos aiot sijoittaa kuusen olohuoneen nurkkaan, kannattaa hakea ennemmin iso kuin pieni kuusi. Jos sen sijaan tilanpuutteesta tai ihan muuten vain haluat pienen kuusen vaikkapa koristamaan olohuoneen pöytää, et varmaankaan halua metriä pidempää!

13. Lintujen ruokinta ja joulunvietto
Jos aiot lintuja ruokkia, olet varmastikin jo aloittanut. Muistathan, ettei sitä saa kesken talvea lopettaa! Lintujen ruoka kuuluu isona osana niiden joulunviettoon, aivan kuten kaikilla muillakin. Linnut viettävät joulua siinä missä muutkin, ja tarvitsevat siksi jouluruokaa!

14. Jouluun liittyy monenlaisia eläimiä
Jos pyydä sinua miettimään jouluun liittyviä eläimiä, tulee ensimmäisenä varmasti mieleesi poro. Sen lisäksi joulueläimeksi mielletään myös punatulkku. Tiedätkö mikä muu eläin auttaa joulupukkia porojen lisäksi? Oravat! Ne hoitavat poroja ja saavat vastineeksi ruokaa unohtaessaan ruokakätköjensä olinpaikat.

15. Porot
Olet varmasti kuullut Korvatunturin kuuluisimmasta porosta, Petteri Punakuonosta, mutta tiedätkö kuinka monta poroa siellä on yhteensä? Kukaan ei tiedä! Huhujen mukaan poroja on enemmän kuin tonttuja, mutta rekeä vetää kuitenkin aina vain 8-14. Kummallista!

16. Korvatunturin vilinää
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta Korvatunturi? Joulupukki, tontut ja porot? Koko paikka on kuitenkin taianomainen ja siellä on paljon enemmänkin kuin nuo aikaisemmin mainitut asiat. Rakennukset ovat valtavia ja lahjojen valmistus pyörii tauotta. Onneksi edes öisin pääsee (paitsi yötyöläiset) nukkumaan ja rentoutumaan!

17. Tonttulakki Korvatunturilla
Meille tuttu tonttulakkihan on punainen hattu valkoisella karvareunuksella ja sen päässä on joko tupsu tai kulkunen. Korvatunturin tontuilla ei kuitenkaan kaikilla ole tuommoista! Monella on vihreä hattu ja kaikilla ei ole karvareunusta. Se riippu tontun työstä ja asemasta!

18. Puuroa ja pipareita tontuille
Onko sinun jouluperinteisiisi kuulunut puuron tai pipareiden antamista tontuille? Sain itse joulupukilta tietoa, että vaikka kovin moni ei näin tee, ne muutamat tontut jotka ovat näitä syöneet, ovat nauttineet kovin. Todella monen tontun unelma on tulla huomioiduksi kiltteyskierrostensa aikana.

19. Millaista on tontun elämä?
Tontuthan asuvat Korvatunturilla, mutta tiedätkö miten siellä toimitaan? Tontut käyvät koulua ensin muutaman vuoden ja sen jälkeen pääsevät työhön, johon ovat itse opiskelleet. Suosituimmat työt ovat makeis- ja pelituotannossa. Vanhimmat tontut eivät jää eläkkeelle, vaan saattavat vain keventää työmäärää ja -tapoja.

20. Tonttujen kulkutavat maailmalla
Tonttujehan pitää päästä kiertämään maailmaa helposti ja nopeasti? Heillä on tietysti salareittejä nopeuttamaan kulkua! Korvatunturilla on muutamia "valerekiä", joilla tontut saattavat matkustaa, tai sitten he vain yksinkertaisesti naamioituvat tavallisiksi ihmisiksi (mikä on joskus hieman vaikeaa).

21. Vakoilevat tontut
Mistä pukki tietää, kuka on kiltti ja kuka ei? Tontut auttavat siinä! Useimmat tulevat kurkkimaan ikkunioiden taakse, mutta jotkut vain jututtavat talon eläimiä tai esimerkiksi sauna- tai tallitonttua. Ikkunan takaa kurkistelussa apuvälineinä ovat muun muassa kiikarit, kuuntelukoje ja muistilista.

22. Pukin kiltteyslistojen salaisuus
Kiltti vai ei, siinäpä vasta pulma. Pukilla on listat täynnä nimiä ja vaikka joku tonttu olisikin ilmoittanut, ettei joku ole ollut kiltti, yleensä pukki silti pitää huolen siitä, ettei kukaan jää ilman lahjoja. On huhuttu, ettei kaikki kuuluvat pukin mielestä kilttien listalle, eikä toista listaa ole olemassakaan!

23. Joulupukin matkustaminen ja savupiippuongelmat
Miten se joulupukki aina ehtiikään kaikkialle? Sen hoitaa jouluyön taika. Se pitää ajan paikoillaan kunnes kaikki on valmista. Erityisen kilteille lapsille pukki saapuu oven kautta juuri silloin kun häntä odotetaan. Osa myös haluaa, että pukki tulee savupiipusta, missä ongelmina ovat erityisesti savupiippujen koko, noki ja mahdollinen takkatuli. 

24. Kuka on joulupukki?
Tätä te kaikki varmasti mietitte! Kuka on tuon valkoisen parran ja punaisen nutun takana? Kuka jakaa lahjat ja johtaa Korvatunturin lahjapajaa? Kuka istuu rekeen joulun aikaan ja kenen apulaisia tontut ovat? Tarina on pitkä... (ja loppua ei voi kertoa blogissa joulupukin yksityisyyden suojaamiseksi)

Luukku 24

Aliisa, Elina, Kutka, Reb ja Sonja ovat valmistelleet joulua hurjasti eilen. Tänään on juhlien aika!

"Kaverit, herätkää! Nyt on joulu!" Kutka huudahti iloisena herättyään ensimmäisenä. Aliisa ja Sonja nukkuivat yön keittiössä.
"Hm? Mitä sinä oikein meluat?" Aliisa ihmetteli herätessään.
"Nyt on jouluaatto! Nouskaa ylös!" Kutka iloitsi ja pian melkein kaikki olivat kokoontuneet keittiöön.
"Missä Elina on?" Reb ihmetteli.
"Tehkää tilaa, jotta pääsen portaille!" Elinan ääni kuului kellarista ja kaikki siirtyivät. Hän kuljetti mukanaan suurta puurokattilaa.
"Puuroa!" Aliisa riemuitsi ja he kaikki kulkivat Elinan perässä olohuoneeseen, johon oli tehty tilaa kaikille. Elina otti esiin suuren puurokauhan ja alkoi nostella riisipuuroa yksitellen jokaisen lautaselle.
"Kai siinä on manteli?" Sonja halusi varmistaa.
"Tietysti!" Elina totesi antaessaan Rebille puuroa. Kun kaikki olivat saaneet annoksensa, he aloittivat syömisen. Kattilan pohjalle oli vielä jäänyt puuroa, joten kaikki jännittivät, oliko manteli vielä kattilassa. Hetken päästä Sonja kuitenkin huudahti.
"Minulla on manteli!"
"Ou. Olisi se minullekin kelvannut", Kutka sanoi vieressä istuessaan.
"Nyt saat toivoa", Elina sanoi ja Sonja sulki silmänsä. Hetkeen kukaan ei syönyt puuroaan, vaan he vain odottivat Sonjan toiveen valmistumista.
"Valmis", Sonja sanoi.
"Hyvä, älä kerro muille. Ja Kutka, jos sinäkin haluat manteleita, voit ottaa tuosta pussista", Elina antoi Kutkalle pussillisen manteleita.
"Oikeastiko?" Kutka ihmetteli.
"Totta kai. Ja saa sitä muutkin ottaa. Kuitenkaan enää ei voi toivoa", Elina ohjeisti ja pian kaikkien lautasilla oli ainakin yksi manteli.

Puuro oli syöty, joten oli aika tehdä jotakin muuta. Sonja ehdotti lumisotaa, johon kaikki suostuivat innoissaan. Pian lumileikkeihin kuitenkin kyllästyttiin ja Elina keitti kaikille kuumat kaakaot. Kutka olisi jo halunnut avata lahjat, mutta he olivat sopineet, että vasta jouluruokailun jälkeen saisi avata niitä.

Jouluruoka koitti yllättävän pian! Päivä oli mennyt nopeasti touhutessa ja nyt olikin aika nauttia joulurauhasta syöden herkullista ruokaa, jota he kaikki olivat yhdessä eilen tehneet. Pöydässä oli monenlaista herkkua:
Kinkun Aliisa toi suoraan pöytään
ja sillä kaverukset aloittivat jouluruokailunsa.

Lisää ruokaa sai hakea keittiöstä ja herkkua
olikin monenmoista: lanttulaatikkoa, ranskalaisia,
lihaa, juustoa, kurpitsaa ja vihanneksia!

Pääruoan jälkeen Sonja ja Elina vaihtoivat
keittiön tarjoilut ja alkoi jälkiruokaosio:
joulutorttuja, piparkakkuja, sipsejä,
maapähkinöitä, kakkua, piirakkaa sekä
tietenkin vihreitä kuulia!

Juomatarjoilut saattoivat näyttää
vaatimattomilta (vain 3 eri virvoitusjuomaa),
mutta jälkiruoan jälkeen Elina
toi kellarista kaikille hurjan maukasta
glögiä!
Kun kaikki olivat syöneet ja glögitkin oli juotu, oli lahjojen avauksen aika. Kutka oli ainoa, joka oli ehtinyt ostaa tai tehdä muille lahjoja, muut lahjat olivat mystisesti ilmestyneet kuusen alle yön aikana (joulupukki varmasti ollut asialla). Kaikki hakivat omat lahjansa kuusen alta ja toivat ne juuri siivotun ruokapöydän ääreen avaamista varten. Pian alkoikin lahjakääreiden rapina ja iloisten huokausten aika.
Kutka sai lahjaksi muun muassa herkullisia erikoissuklaapalleroita ja kantopussin sähkökitaralleen. Sonjan lahjakääröjen sisältä löytyi suuri teesekoituskokoelma, sarastusvalo ja hieno, valkoinen pöytälamppu. Aliisa puolestaan sai viltin, ison purkin Alman vadelmahilloa (jonka Alma itse oli toimittanut Aliisan ollessa poissa), sekä värityskirjan. 
Reb löysi omista paketeistaan mm. valokuvakansion, retkeilyoppaan ja uuden makuupussin, vanha kun olikin jo aivan rikki. Elina sen sijaan sai lahjaksi uusi ompelukoneenneuloja (aina kun menevät rikki), uuden maton ja hiusharjan.

Kaikki lahjat oli hetkessä auki, joten koko porukka päätti vielä viettää loppuillan laulaen joululauluja ja pelaten lautapelejä. Illan päätteeksi Elina viimeisteli joulukukkansa pikaisesti ja Reb luki kaikille otteen kirjansa luvusta 24: Kuka on joulupukki?

Tätä te kaikki varmasti mietitte! Kuka on tuon valkoisen parran ja punaisen nutun takana? Kuka jakaa lahjat ja johtaa Korvatunturin lahjapajaa? Kuka istuu rekeen joulun aikaan ja kenen apulaisia tontut ovat? Tarina on pitkä...

Tiedän, että olisit varmasti halunnut tietää tarkemmin joulupukista, mutta kaverukset päättivät suojella pukin identiteettiä, joten eivät kerro sitä eteenpäin. Jos kuitenkin löydät jonkun näistä viidestä kaveruksesta, voit hyvin kysyä! Ehkä he paljastavat sinulle. Kaikki 24 kirjaotetta tulee muuten koosteena blogiin 24.12. kello 8 aamulla ja Aliisan joulutarinan viimeinen osa illalla kello 18.30! Nyt kuitenkin joulukalenterin väellä on vielä hieman asiaa, nimittäin

Hyvää joulua!

t: Aliisa, Elina, Kutka, Reb, Sonja, sekä koko muu Vuodenaikojen Vartijoiden väki!