Luukku 18

Suunnitelma oli eilen saatu valmiiksi, eikö vain? Nyt on aikainen aamu ja kaikki heräilevät valmiina toteuttamaan sen!

Rebillä soi herätyskello 6.30. Hän nousi reippaasti ylös, puki päällensä ja varmisti vielä, että eilen pakkaamassaan repussa oli kaikki tarpeellinen. Hän herätti samalla myös Kutkan, sillä hän halusi nähdä muiden lähdön ja toivottaa onnea matkaan. Kutka käänsi kylkeä, otti puhelimensa laturista ja alkoi katselemaan videoita.
Reb käveli keittiöön, jossa Aliisa nukkui. Hän herätti Aliisan, joka puki välittömästi vaatteet päälle ja alkoi tekemään eväsleipiä. Sonja nukkui olohuoneessa. Reb käveli sinnekin herättämään viimeisen retkelle lähtevän:
"Herätys Sonja! Sovimme lähtevämme seitsemältä. Kello on jo 20 minuuttia vaille!"
"Mutta en minä jaksa vielä nousta..", Sonja valitti.
"Nyt ei ole paljoa vaihtoehtoa. Aliisa tekee juuri eväsleipiä", Reb kertoi.
"Herään yleensä vasta seitsemältä!"
"Niin, mutta meillä on kiire. Jos aiomme saada edes hieman aikaa kuljettua auringonvalossa, jota ei tuolla kyllä ole, niin pitäisi mennä. Aurinko laskee jo kolmelta."
"Joo joo, tulen ihan pian", Sonja sanoi ja veti peiton tiukemmin päällensä.

Reb käveli takaisin alakertaan ja näki Aliisan pakkaamassa eväitä:
"Tein jokaiselle kaksi sämpylää, Sonjalle ilman juustoa. Sen lisäksi täytin termospullon kaakaolla ja otin kaikille vielä oman vesipullon. Hätäevääksikin on hieman eväspatukoita", Aliisa selitti.
"Hyvä!" Reb sanoi. "Noilla eväillä pärjäämmekin jo pitkälle. Kuinka paljon sinulla on rahaa?"
"Kuinka niin?" Aliisa ihmetteli.
"Jos ja kun eväämme loppuvat, voimme ostaa lisää!"
"Minulla on... odotas hetki... 30 euroa plus 1 euro ja 100 senttiä... 32 euroa!"
"Kyllähän sillä aika pitkälle pärjää. Minulla ei ole muita rahoja kuin eutoja, koska ostamme aina kaiken rottalähikaupasta", Reb sanoi, kunnes huudahti: "Sonjaaaa! Kuinka paljon sinulla on rahaa?"
"Öööh.... 17 euroa! Kuinka niin?" Sonja huusi takaisin.
"Laskemme vain, riittävätkö rahat mihinkään, jos eväät loppuvat", Reb kertoi.
"Aa, okei!" Sonja vielä huusi ennen kuin kaikki menivät hiljaisiksi omiin ajatuksiinsa.

Sitten koitti lähdön aika. Aliisa, Reb ja Sonja pakkasivat potkukelkkaa ulkona Kutkan ja Severuksen katsoessa ikkunan takaa keittiön lämmöstä. Pian he vilkuttivat lähdön merkiksi ja Aliisa otti jalallaan vauhtia. Kutka ja Severus katselivat heidän lähtöään toivoen, että kaikki menee hyvin. Hetken kelkka vielä näkyi, mutta sitten Aliisa käänsi sen tiukasti piha-aidan taakse.

Onnea matkaan, ystävät!

Kutkaa suretti. Hän olisi halunnut mukaan, vaikka tiesi, että tämä oli hänelle parempi. Vaikka hän oli mukana suunnittelemassa, eikö hän ole oikeutettu tulemaan mukaan?
"Mitä mietit, Kutka?" hänen isänsä Severus kysyi.
"En mitään. Mitä teet työksesi?" Kutka yritti ohjata ajatuksiaan toiseen suuntaan ja palauttaa muistiaan.
"Olen arkkitehti", Severus vastasi.
"Mikä se on?" Kutka kysyi vilpittömästi.
"Mennään sinun huoneeseesi, niin on mukavampi selittää. Eihän tässä keittiössä seisten ole kauhean mukavaa, vai mitä sanot?" Severus ehdotti ja he poistuivat keittiöstä.

Olisiko Kutka sinun mielestäsi voinut lähteä muiden matkaan? Vai onko hänen parempi jäädä kotiin muistinsa takia? Vaikea päätös... Ehkä mekin voimme siirtää ajatuksiamme johonkin muuhun, kuten Aliisan joulutarinaan kello 18.30 tai kirjaotteeseen 18: Puuroa ja pipareita tontuille!

Onko sinun jouluperinteisiisi kuulunut puuron tai pipareiden antamista tontuille? Sain itse joulupukilta tietoa, että vaikka kovin moni ei näin tee, ne muutamat tontut jotka ovat näitä syöneet, ovat nauttineet kovin. Todella monen tontun unelma on tulla huomioiduksi kiltteyskierrostensa aikana.

SOTKU RY = Saastuttaminen On Tavoite Kasvavassa ja Upeassa Rotta(hiiri)Yhteiskunnassa

ILMASTO = IlmanparannusLiitto Maailman Ala-arvoisinta Sotkua Tuhoamaan Olemattomiin