sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Saaristoseikkailu: Dahlskärin luontolenkki

Tänään käydään tutustumassa Dahlskärin saaren kauniiseen luontoon!


Tämä on...

...aivan täydellinen...

..vaelluskeppi!

Tämä puu taitaa haluta uimaan.



Horisontti vinossa, mutta kolmiot kunnossa!

Tämä on syötävää, nimittäin
se on sipulia!

Nimesin sen pinkkipallurasipuliksi!

Tämäkin on syötävää.

Se on aivan selvä punareunavahasalaatti!

Luonnossa on mukava kävellä.


Meri on märkä.

Ja vetinen.

Tällä saarella kivetkin ovat kauniita!

Ja kalliot.

Kukkuu!

Kalliolinna!

Meren ja lahden välissä pieni pato.

Mikäs tuolla pilkistää?

Minä! Et osannutkaan arvata,
vai mitä?

Niitä sipuleita löytyy kokonaisia
peltoja, eli ruoka ei lopu!





Uuteen aamuun on mukava
herätä, kun laineet liplattavat.

Vaatteet päälle ja reippailemaan!

Tiesitkö muuten, että Dahlskär
on kansallispuiston aluetta?

Täällä voi paistaa makkaraa
tai vaahtokarkkeja!

Oi ei! Linnunmuna on
rikki ja pudonnut!

Mikä polun päässä häämöttää?

Punainen talo?

Tietysti huussi!

Testasin vettä, mutta eihän
tuonne viitsi mennä jäätymään!

Hei hei Dahlskär!

Ja heippa joutsenet!


keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Saaristoseikkailu: Vene vesille!

Saaristoseikkailusarja alkaa tänään, ja osa on tästä jo kuullutkin Instagramin kautta. Silti kerron hieman. Kyseessä on pääasiassa Aliisan johdattama saaristoontutustumissarja, jossa kierrellään ympäri sekä luonnon- että vierasvenesatama. Kutkan elämäntarinaakin on tulossa, älkää hätäilkö!

Tervetuloa venekierroselle!
Tämä on perheeni vene, ja sitä
ohjaa yleensä isäni.

Kesällä riippumatto on ykkösjuttu,
myös veneessä!

Alaspäinkin pääsisi, mutta
portaat ovat niin korkeat...

Hyvä Aliisa, sinä pystyt siihen!

Vielä vähän...

Mitäs täällä oven takana on?

Toinen huone!

Kukkuluuruu!

Ja tätä verhoa pitkin pääsenkin
kätevästi kiipeämään sohvalle.

Ja tästä näin... hoplaaa!

Maisemat kruunaavat venematkan.

Et löydä, et löydä!

Pehmokoppero!

Kyllähän minäkin osaan ohjata
tätä, eikös vain?