Luukku 4

Eilen Elina, Kutka ja Reb saivat kokea ensilumen ilon, mutta mikä heitä tänään odottaakaan?

"Mitä se Elina kuvittelee löytävänsä tuolta likaiselta vintiltä?" Kutka ihmetteli syödessään Rebin kanssa voileipiä olohuoneessa. He kuulivat Elinan askeleita yläpuoleltaan.
"Sai jonkun hienon idean ja tähän se inspiraatio sitten vie", Reb naurahti.
Poikien viedessä leipälautasiaan keittiöön Elina saapui alakertaan.
"Ette arvaakaan, mitä löysin vintiltä!" Elina innostui. "Juuri sitä, mitä arvelin siellä olevan. Vein ne olohuoneeseen. Saatte nähdä ne, jos autatte minua joulukorteissa", Elina neuvotteli.
"Mitkä ne?" Kutka mietti.
"En minä aio kertoa, näette sitten itse. Joko etsitte korttitarpeet esille?"
"Tuossa!" Reb näytti.
Ja niin kului tovi jos toinenkin! Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Elinalla oli paras käsiala ja hän kirjoittaisi tekstit. Reb liimasi tarroja ja kuvia punaisiin korttipohjiin Kutkan touhutessa kellarissa. Elina oli päättänyt, ettei korttien teossa tarvita enempää apukäsiä, joten Kutka oli päättänyt avustaa siivoamalla alempaa kerrosta.

Korttien ollessa valmiita kaikkiin lisättiin vielä nimet. Tämän jälkeen he kaikki siirtyivät Elinan johdolla olohuoneeseen, jossa ensimmäisenä poikien huomion kiinnitti imuri ja hyllyn päälle sohvapöydältä siirretyt kukkaruukut ja kynttilät.
"Mitäs sitten?" Kutka ihmetteli.
"Ottakaa koppi!" Elina huudahti ja heitti sohvan takaa pojille tyynyt.
"Tyynyt? Ei vielä ole nukkumaanmenoaika!" Kutka hämmentyi.
"Nämä ovat sitäpaitsi rikki!" Rebkin ihmetteli ja pudotti tyynyssä olevasta reiästä pumpulintapaista ainetta.
"Ettekö vielä hoksanneet?" Elina ihmetteli ja avasi samassa oman tyynynsä reiän. Reiästä alkoi valua pumpulimassaa ja pian sitä oli lattialla aivan hurjasti. Elina nappasi sitä hieman, kietoi muutaman pumpulipallon toisiinsa ja hietti. Pojat säikähtivät ja väistivät. Silloin hekin tajusivat pelin idean ja alkoivat tyhjentämään tyynyjensä sisältöä lattialle.
"Lumisotaa!" Kutka iloitsi ja yritti heittää kaikkea pumpuliaan Rebin päälle. Reb onnistui väistämään ja teki samalla tyynystään pienen kerän. Hän sitoi sen tiukasti kiinni ja heitti Kutkaa päin. Kutka ei onnistunut väistämään, joten yksi piste Rebille
"Joko unohditte minut?" Elina kysyi ja heitti isot pumpulipallot sekä Kutkaa että Rebiä kohti. Kutka heittäytyi sohvan taakse ja Reb kumartui sohvapöydän alle. Kumpikaan ei enää kuitenkaan yltänyt pumpuleihin piilopaikoistaan, joten Elinan voitto oli taattu!

Vai oliko? Jätetään heidät sinne ja kuunnellaan lukua 4: Joulukoristeiden aika.

Ainahan sitä pitää hieman koristella tunnelman vuoksi, eikö? Mitä juuri sinä laitat ikkunalaudalle? Entä olohuoneen pöydälle? Annan pikaisen koristeluvinkin: älä laita joka vuosi samaa olkipukkia samaan nurkkaan! Vaihda sen paikkaa! Tee samoin muille koristeille, jotta syntyy vaihtelua.