Luukku 14

Aliisa, Kutka, Reb ja Elina ovat jääneet loukkuun hiiren ja rottien taloon lumipyryn vuoksi. Heillä on kova huoli Korvatunturin voinnista ja toivovatkin pian pääsenvänsä matkaan.

"Tontut ja pukki, jossain kai lukki, hurjasti ahkeroivat. Lahjoja tehdään, puuroa syödään, välissä leikkivät ja laulavat", Elina luki ja söi suklaan.
"Muistan, kuinka tein tuota. Nyt eivät tontut enää ahkeroi ja muorin puuroakaan ei enää saa. Tietysti Sonja ja Luppis sitä yrittävät keitellä, mutta siitä puuttuvat muorin erikoismausteet ja -ainesosat. Sekä joulun taika", Aliisa harmitteli.
"Pääsemme varmasti pian matkaan. Lumipyryn ennustetaan laantuvan huomiseksi", Kutka katsoi netistä.
"Hienoa. Valmistellaanko kulkuvälineet? Pulkka, vaikka?" Aliisa ehdotti.
"Pulkka on hyvä ajatus. Emme varmaan tarvitse paljoa matkatavaroita?" Elina mietti.

'"...televisio ja matkaradio?" Kutka
luetteli ja muut katsoivat häntä
hämmentyneenä.'

"Emmehän me. Vaatteita riittävästi, ruokaa ja ehkäpä jotakin viihdykettä tylsiin hetkiin?" Aliisa mietiskeli Elinan ajatusta.
"Eli villapaita, pipo, kurpitsaa, porkkanoita, juustoa, hunajaa, mansikkahilloa, ruisleipää, aamiaissämpylöitä, voita, juustoa, kinkkua, kalkkunaa, maitoa, vettä, appelsiinimehua, skeittilauta, puhelin, popkornia, televisio ja matkaradio?" Kutka luetteli ja muut katsoivat häntä hämmentyneenä.
"Ei. Villapaita, pipo, puhelin, juustot, maito ja matkaradio saavat riittää. Sen uuden, hienon punaisen viltin voisi ottaa", Elina täsmensi Kutkan uskomatonta selittelyä.
"No mutta kun...", Kutka väitti vastaan.
"Sinä et tarvitse Korvatunturilla skeittilautaa, etkä liioin televisiota! Matkallakaan tuskin voit kumpaakaan käyttää. Miten sitäpaitsi saisit televisioosi virran?" Elina puolsi ajatustaan.
"Jaaha", Kutka pettyi.

Aliisa, Elina ja Kutka aloittivat pulkan kunnostamisen vanhasta pahvilaatikosta, jonka Aliisa oli löytänyt roskiksesta. He liimasivat, teippasivat, piirsivät, koristelivat, vahvistivat ja Elinan vaatimuksesta ompelivat kylkiin lumihiutalekoristeita tunteja. Kesken kaikkea Elinalle soitettiin, sillä siivooja oli huomannut Elinan koulussa ongelmia. Tulostimet olivat aivan sekaisin ja koko koulu lainehti mansikkamehutiivisteestä. Hänen oli pakko mennä auttamaan kouluun.
"Nähdään, kamut! Toivottavasti ehdin mukaan", Elina toivoi.
"Etköhän. Luulisi, ettei mansikkamehutulvan juomisessa niin kauan kestä", Kutka totesi. "Voin tulla vaikka auttamaankin..."
"Eihän sitä voi juoda! Koulun likaisilla lattioilla pyörinyt mansikkamehutiiviste? Joisitko sinä tuhansia litroja mehutiivistettä?" Elina epäröi.
"Tottakai! Enhän minä koskaan laimenna mehujani, sitten niistä tulee niin laimeita", Kutka valitti.
"Laimennuksen idea on saada laimennettua mehuasi! Jos et pidä laimennetusta, et sitten laimenna. Minä en kyllä ainakaan pystyisi tiivistettä juomaan", Aliisa ihmetteli.
"Minä pystyn! Jos siellä vain apua tarvitaan, minä voin tulla", Kutka lupasi.


Mansikkamehutiivistettä likaisilta lattioilta tuhansia litroja? Ei kiitos! Joisitko sinä?