tiistai 11. joulukuuta 2018

Luukku 11

Eilen oli hieman veltto päivä, jos ei huomioida Rebin salaista metsäreissua. Tänään mennään Elinan mukaan koululle!

Elina oli juuri saapunut koululle ja joi opettajainhuoneessa kahvia. Opettajat puhuivat vielä viime hetken juttuja keskenään tämän päivän joulujuhlista (aivan oikein, hiirien ja rottien maailmassa koulua on vähemmän ja näin ollen joulujuhla on jo nyt). Elina tiesi, että hänen luokkansa esittäisi joululaulun Joulu nyt tulla saa.
Kun kellot soittivat oppilaat sisälle, oli Elina jo omassa luokassaan. Oppilaat virtasivat luokkiin hetkessä pihan kylmyydestä, ja pian Elinankin oppilaat olivat paikalla tutussa ja turvallisessa 1b-luokassa. Kyseisessä koulussa on noin 560 oppilasta, joka lähellä normaaleinta rotta- ja hiirikoulujen kokoa. Ensimmäisellä luokalla on yhteensä 77 oppilasta ja Elinalla niistä on 19. Hän komensi luokkansa jonoon, jotta he voisivat siirtyä liikuntasaliin joulujuhliin. Hän joutui muutaman kerran sanomaan osalle oppilaista, mutta pian he kulkivat jo kohti liikuntasalia.

Salissa Elina johdatti oppilaansa eturiviin penkeille. He kaikki istuivat (paitsi Elina) ja koulun rehtori Vilpertti Hipsu hiljensi koko koulun. Hän kertoi hieman menneestä lukuvuodesta ja mitä muutakaan tässä vaiheessa kuuluu nyt höpöttää. Tämän jälkeen oli Elinan luokan esiintymisvuoro. Elina johdatti pienet hiiret ja rotat kauniisti kahteen riviin ja käynnisti cd-soittimen. Sieltä alkoi välittömästi kuulua rock-kitaran reipasta sointia ja melodista alkusoittoa. Säkeistön alkaessa 1b:n oppilaat puhkesivat lauluun:

Kauniita nietoksia katsotko,
lumella leikkiä tahdotko?
Mikset sitten ulkona ole jo nyt,
jouluna leikkiä saa!

Piparit, kinkkukin pöydässä,
kuusen ympärillä ollaan yhdessä!
Haluatko avata lahjat nuo,
jouluna tehdä niin saa!

Joulu nyt tulla saa!
Tonttuja, luntakin, piparkakkuja!
Joulu nyt tulla saa!
Kauniita valoja, riemuisia sanoja ja suunnatonta iloa!
Joulu tulla saa!

Elinan tultua kotiin Aliisa soitti hänelle:
"Elina! Nyt on hätätilanne!"
"Aliisa? Mitä on tapahtunut?"
"Joulu on kadonnut."
"Mitä? Joulu - sanoitko joulu? Miten se voi kadota?"
"Korvatunturilla majaileva - tai oikeastaan majaillut - joulun sielu on kadonnut. Kaikki Korvatunturilla asuvat ovat sairastuneet joulukatoflunssaan."
"Mikä se on?"
"Se on sairaus, jonka saa, kun on ollut liian kauan joulun sielun vaikutusalueella ja sitten lähtee siitä."
"Onko koko Korvatunturi nyt sairaana?"
"Lähes koko, juu. Joulu on majaillut joulupukin toimistossa, lasipurkissa työpöydän laatikossa. Pukki on ottanut siltä päivittäin ohjeita."
"Eli pukki on nyt todella kipeä?"
"On. Vain muutama poro ja sanomalehtitoimiston työntekijä on säästynyt flunssalta."
"Kauheaa! Miten heidät voi saada terveiksi?"
"Joko palauttamalla sielun, tai odottamalla viikkoja. Jouluaaton ollessa jo näin lähellä, kaikki pitää saada nopeasti terveiksi. Osa lahjoistakin on vielä tekemättä."
"Voimmeko me jotenkin auttaa?"
Kuvassa Kutka muutama
vuosi sitten säveltämässä
Joulu nyt tulla saa-kappaletta.
"En tiedä vielä. Sonja ja Luppis jäävät tänne, minä tulen sinne sopimaan asioista."
"Selvä. Moikka!"
"Moi!"

Joulu nyt tulla saa! Sehän oli Elinan luokan esityksen nimi, ja sen kertosäe oli myös Aliisan tämän päivän jouluruno. Tiesitkö, että tämä kappale on Kutkan säveltämä? Mutta mitä ihmettä? Koko Korvatunturiko kipeänä? Mahtaakohan joulu kuitenkaan tullakaan tänä vuonna?

Mikäli sinulla on muuten jotakin kommentoitavaa blogiin, voit käydä kurkkaamassa otsikon alla olevasta napista 'Kommentoitavaa?'. Sinne voi kirjoitella postausehdotuksia, kysymyksiä taikka ihan vain iloista viestiä! Kommentin voi osoittaa kirjoittajalle tai jollekin hahmolle, tai sitten ihan vain Vuodenaikojen Vartijoille, jolloin kommenttiin saatetaan vastata monesta näkökulmasta. Käy ihmeessä kurkkaamassa lisätietoja napista, jos kiinnostaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti