Tanskan matka, päivä 1

"Hei, kiirehtikää!" Elina huudahti pojille.
"Juu, juu", Kutka sanoi.
"Bussi lähtee ihan kohta!" Elina muistutti.
Ystävykset ehtivät bussipysäkille juuri ajoissa. Bussikuskin pysäyttäessä auton Elina hyppäsi ensimmäisenä sisään ja maksoi kuskille. Siinä hämmentyneessä ilmeessä olisi riittänyt vastaantulijoille katseltavaa! Elina raahasi pankkikorttia, jossa heidän matkakassansa kilisi. Eikun...eiväthän kortit kilise? No, mutta kuitenkin, jotain sinne päin. Bussissa oli hiostava tunnelma. Heidän paikkansa oli aivan liian iso ja heidän vieressään istui mies, joka pelkäsi rottia kuollakseen.

Onneksi bussista pääsi pian pois, kun se pysähtyi määränpäähänsä. Juna-asemalla he etsivät Helsinkiin menevän junan, ja nousivat kyytiin. Kaksi ja puoli tuntia tuntuivat kuolettavan tylsiltä. Elina virkkasi kaulahuivia Kutkan odotellessa sietämättömänä ruokakärryä. Reb puolestaan otti rennosti, eli siis suoraan sanottuna nukkui.

"Saisiko olla jotain kär...rottia!" ruokakärryn kuljettaja säikähti.
"Minä olen kyllä hiiri." Elina sanoi.
"Ja puhuvia!" kuljettaja kauhistui.
Samassa Kutka nyki kuljettajaa hihasta ja sanoi: "Saisinko purkillisen Pringles-sipsejä ja kaakaon?"
"Tässä, ole hyvä. Älä turhaan maksa mitään" kuljettaja tokaisi ja ryntäsi edellä istuvien luo.
"Kyllähän ne ilmaisetkin kelpaa", Reb sanoi.

Ruokatauon pitäneet kaverukset huomasivat tullensa Helsinkiin. Opastukset veivät suoraan heidän yöpymispaikkaansa, Hotelli Hiltoniin. Oih! Hotellihuoneeseen pääsyn jälkeen Reb tippui kylpyammeeseen, jossa luuli olevan vettä. Ei ollutkaan. Pelastusoperaatio Reb ja Kylpyamme pyörähti käyntiin! Elina ja Kutka sitoivat häntänsä yhteen. Kutka piti reunoista kiinni Elinan roikkuessa puoliksi ammeessa. Reb hyppäsi ja tarttui elinaa kädestä, jolloin Kutka veti heidät kaikki takaisin maankamaralle. Iltapala toimitettiin huoneeseen.

Tomaattia, porkkanoita, salaatinlehtiä, leipää ja televisio. Mikä voisi mennä pieleen? Lento lähtee aamulla kello 10!