Elina, Kutka ja Reb olivat yöpyneet talossa. Aamulla herätessään Kutka hipsi lakkapellin äärelle ja ryhtyi syömään aamupalaa. Reb heräsi Kutkan jälkeen.
"Kutka", Reb sanoi tullessaan aamupalalle.
"Niin?" Kutka kysyi.
"Tiedätkö missä Elina on?" Reb jatkoi.
"En. Miten niin?"
"Hän ei ollut makuupussissaan, enkä löytänyt häntä mistään!"
"Mmmph!"
"Kutka! Miten sinä onnistuit saamaan lakan jumiin suuhusi?"
"Reb. Se on suomuurain, eikä mikään lakka."
"Äsh. Ihan sama asia. Mutta palataanpas aiheeseen."
"Suuttuikohan Elina siitä eilisestä?"
"Ei voi tietää.
"Olisikohan järkevää mennä kertomaan Aliisalle ja koota sitten etsintäpartio?"
"Mennään jo!"
Pojat lähtivät juosten kotia kohti, autuaan tietämättöminä missä Elina voisi olla. Ehkä Elina oli päättänyt karata. Ei... Ei Elina ole karkuri... Elina olisi ehkä voinut lähteä vaikka tutkimaan taloa, ja pojat jättivät hänet nyt yksin... Ei, ei, ei...
Missäköhän Elina on! Voi pojat... Nyt äkkiä se etsintäpartio kasaan ja toimintaa! Toivottavasti huomenna löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti