Luukku 12

Aliisa ja Reb ovat suunnitelman mukaan jo valmiudessa. Kutka ei ole kuitenkaan vielä hereillä. 

"Kutka, herätys!" Aliisa huudahti yrittäessään herättää Kutkaa. 

"Meillä on valmis suunnitelma", Reb kertoi.

"No sepä hienoa. Kuuluuko siihen vaihe, jossa Kutka nukkuu?" Kutka kysyi vitsikkäästi.

"No ei tietenkään! Sinun tehtäväsi on pitää kirjaa havainnoistamme", Aliisa selitti.

"Jahas", Kutka huoahti. "Jos pidän sitä täältä pedistä käsin?"

"Ei, kun sinä tulet meidän mukaamme", Reb sanoi.

"Meillä on runsaat eväät pakattuna Rebin kantamaan reppuun. Sinä saat kantaa tuossa laukussa osaa", Aliisa kertoi osoittaen pientä harmaata pussukkaa nurkassa.

"Ja minä kannan eväitä ja luen listaa tutkittavista paikoista", Reb sanoi.

"Aivan oikein!" Aliisa hihkaisi.

"Entä mitä sitten itse teet?" Kutka kysyi Aliisalta.

"Minä johdan joukkoa", Aliisa vastasi.

"Milloin lähdemme?" Kutka kysyi. 

Samassa ovelta kuului koputusta ja ystävykset ryntäsivät eteiseen.

"Elina!" Aliisa huudahti avatessaan oven, jonka takana seisoi Sonja.

"Moi! Joko Elina on löytynyt?" Sonja kysyi. "Täällä on muuten aika kylmä."

"Tule sisälle, turhaan sinä siellä lumisateessa palelet!" Reb sanoi.

"No, miten etsinnät sujuvat?" Sonja uteli.

"Juuri oltiin lähdössä koluamaan läpi kaikkia mahdollisia paikkoja, joissa Elina voisi olla", Aliisa selitti Sonjalle.

"Saanko liittyä joukkoon?" Sonja toivoi.

"Saat toki", Reb kertoi.
"Eikös sinun muuten pitänyt tulla jo 11 päivä?" Kutka kysyi Sonjalta.
"Ei sieltä ihan kovin nopeasti tänne etelään pääse..." Sonja mutisi.

Parinkymmenen minuutin jälkeen kaverusten lähdöstä ovet kääntyivät rottien talon lukossa. Kenellä oli avaimet ja mistä hän oli ne saanut? Lue huominen luukku!