Luukku 5

"Kulkuset, kulkuset, riemuin helkkäilee. Talven...", Aliisa rallatti pyyhkiessään pölyjä joulukalenterista. "Haluan katsoa päivän luukun!" Elina sanoi. Elina avasi luukun niin nopeasti, että luukun kansi irtosi vahingossa. "Mikä tuli?", Kutka kysyi. "Kolme piparia", Elina vastasi napostellessaan yhtä niistä. "Ja piparimuotteja". Hetken päästä Kutka marmatti tytöille: "Minulla on tylsää". Silloin Aliisa sai idean: "Käydään katsomassa jouluvaloja, ja otetaan pieni kisa siitä, kuka näkee eniten".

Kaupungilla he näkevät satoja, elleivät tuhansia jouluvaloja. He näkevät myös rusakon, joka yrittää lukea viittä ostoslistaa yhtäaikaa. Yhtäkkiä Aliisa kompastuu pieneen jouluvalopakettiin. "Hui!" Aliisa huudahtaa. "Anteeksi", rusakko sanoo. "Ei se mitään", Aliisa vastaa rusakolle. "Miksi sinulla on viisi ostoslistaa?" Elina kysyy. "Koska minun pitää käydä varmaan sadassa kaupassa", rusakko vastaa. "Mikä sinun nimesi on? Voisimme auttaa sinua", Kutka jatkaa. "Eeva", rusakko kertoo.

Hetken päästä Elina ja Kutka olivat jo eksyneet supermarketin osastoille. Aliisa oli lähtenyt kiireen vilkkaa kaverinsa syntymäpäiville, huomatessaan että ne alkaisivat pian, eikä siksi ollut mukana. Kaikki kävi nopeasti, kun kaikki tehtiin yhdessä.

Kun Kutka ja Elina olivat vihdoin päässeet kotiin, oli Aliisan vuoro yllättää: Pöytä oli katettu täyteen syötävää, kuten leipää ja kakkua. "Kimppuun vaan", Aliisa kehotti Kutkalle ja Elinalle. "Noissa ei ole myrkkyä." "Oletko varma?" Elina kysyi arasti. "Olen", Aliisa sanoi. Ei mennyt sekuntiakaan, kun Kutka ja Elina olivat jo pöydässä, syömässä ja pölöttämässä.