Osa 13

Kutka ja Reb ovat saapuneet takaisin kotiinsa. Kutka toi Mussen mukanaan Helsingistä ja Reb on heille kertonut kaiken kuulemansa. Nyt siirrymmekin toiseen tapahtumapaikkaan, nimittäin Ilmastoon.

Elina piti puhelintaan kuononsa edessä ja katseli siitä toimistotilojen karttaa. Hän vilkuili vuorotellen etelä- ja pohjoisseiniä etsien ovea H4, jonka takana hänen luokkahuoneensa sijaitsi.. Pian hän löysi kuin löysikin oven, ja sovitti avainta lukkoon. Ovi aukesi hiljaa narahtaen ja Elina astui sisään. Hän hapuili valokatkaisijaa pilkkopimeässä:
"Äh. Jossain sen on pakko olla. Kenties ylempänä? Kas noin."
Luokkatila oli suurehko, ainakin pienelle hiirulaiselle. Elinalle oli uskottu maksimissaan 20 oppilasta, joten pulpettejakin oli sen verran. Valkokangasta ei ollut, vain tavallinen liitutaulu. Elinan työpöydän takana oli mukava työtuoli ja kaappeja, joissa säilytettiin oppimistarvikkeita, kuten nuuskuttelunaamareita. Hän istuutui siniselle tuolilleen ja alkoi järjestelemään tavaroitaan.

Puolen päivän tienoilla Elinan piti jo varautua ensimmäiseen oppituntiin. Pian hänen luokkansa ovesta saapuisi hiiri jos toinenkin. Ikärajoja hänen kurssillen ei ollut, joten paikalle saattaisi tulla niin lapsia kuin vanhuksiakin. Hän istui paikallaan rauhoitellen itseään, sillä häntä hieman jännitti ensimmäinen koulupäivä.
"Päivää, olenko oikeassa luokassa? Eikös tämä ole H4?" vaaleanruskea hiiri kyseli ovensuusta.
"On! Istu vain pulpetin ääreen, niin aloittelemme pian", Elina kertoi oppilaalleen. Hetken päästä yhä useampi hiiri istuutui penkilleen. Elina oli saanut tiedon oppilasmäärästä ja kuikuillessaan vielä viimeisiä oppilaita ovenraosta, hän laskeskeli mielessään.
"Noniin, eiköhan aloitella", Elina sanoi viimeisen oppilaan kipitettyä paikalleen. "Nimenhuuto: Vihtori Eikkala?"
"Täällä ollaan", vanha hiirimies viittoili.
"Adalmiina Hiironsson?"
"Paikalla", pieni ääni vikisi. Elina epäili puhujaksi alakoululaista. Aika nuori puolustamaan maailmaa!
"Hienoa, Eeva Liukumäki? Eikun anteeksi, Eeva Laukkamäki?"
"Olen...", kuului turhautunut ääni luokan peränurkilta.

Ja näin jatkui hetken aikaa. Pian Elina aloitti opetuksen tutustumisella ja Ilmastosta ja Sotkusta puhumisella. Elina oli käskenyt luokan tehdä muistiinpanoja, sillä ensi kerralla hän pitäisi varmasti pienen muistinvirkistystestin. Luokkahuone oli suurimman osan ajasta vaiti, mutta eräs kaveriporukka kuiskutteli toisilleen aina välillä. Silloin Elina hiljensi heidät topakasti sanomalla. Hän kertoi useasti aiheensa tärkeydestä, mutta opetukselle oli varattu vain tunti aikaa, joten hänen oli edettävä aiheissaan nopeasti. Läksyäkin hän antoi, nimittäin tutustumaan muistiinpanoihinsa (kuiskutteleva kaveriporukka hämmentyi, kun "ethän sinä käskenyt tekemään muistiinpanoja"!) ja tutkimaan antamaansa monistetta Ilmaston ja Sotkun, sekä ilmastonnuuskuttelijoiden perusasioista. Pikkuhiljaa läksyn annettuaan Elina katseli, kuinka luokka muuttui tyhjäksi. Hän oli tyytyväinen oppituntiinsa.

Tämmöistä H4-luokassa tänään, mitäköhän huomenna?
HUOM! Kuvat eivät ole omiani!
HIENOSTO = Hiirien IlmastoEnergianNuuskutteluOpettaja Salaisen Työnkuvan Osastolla
ILMASTO = IlmanparannusLiitto Maailman Ala-arvoisinta Sotkua Tuhoamaan Olemattomiin
SOTKU RY = Saastuttaminen On Tavoite Kasvavassa ja Upeassa RottaYhteiskunnassa